Se oli mun veli. Se ei sanonut sanaakaan se vaan tuli kalliolle mun viereen istumaan. Se katto vettä. Sitten se yhtäkkiä käänsi päänsä muhun päin ja kuivasi kyyneleet mun poskilta. Mä halasin sitä. Se hyssytteli mua kuin pientä vauvaa, niin kauan etten mä enää itkenyt. Sitten se kuiskas mun korvaan "Mentäiskö kotiin ?" Mua ei olisi vähempää kiinnostanut mennä kotiin, mutta kun se katsoi mua kuin koiranpentu erivärisillä silmillään, mä hellyin sen mukaan. Me mentiin kotiin ja mä kävin vaan äkkiä pimpottamassa ovea ja sitten me mentiin molemmat kellariin, koska meidän huoneet oli kesäisin ja syksyisin sielä. Pimpottamisesta porukat tiesi meidän olevan kotona, ja kun me haluttiin välttää saarna tai muu vastaava me vaan pimpotettiin ja häivyttiin sitten kellariin. Me ajateltiin molemmat vaihtaa vaatteet ja löhötä loppuillan sohvalla kattomassa jotain leffaa... Meillä oli molemmilla omat vaate komerot tai itseasiassa vaatehuoneet. Mä heitin kirkkaan punaisen-valkopalloisen niskalenkkimekkoni tuolille ja kaivoin jostain ihanan Marilyn -paitani ja mustat kollarini. Villasukat jalkaan ja mä olin ready! Emo-veljeni tauhkasi viereisessä huoneessa vaatteittensa kanssa ja lopulta ilmestyi joku kulunut vintage-bändi-teeppari ja kollarit päällään viereeni sohvalle. Se laitto elokuvan pyörimään ja me uppouduttiin siihen molemmat täysillä. Kun elokuva loppu, me jäätiin seuraamaan vielä jotain juuri alkanutta rikos sarjaa. Seuraavaksi mä sitten tajusinkin, että mä makasin sohvalla pää rakkaan veljeni sylissä. Yllätys, me oltiin molemmat nukahdettu ja mulla oli paha tapa nojata tai kaatua toista vasten tai toisen päälle nukkuessani. Mä käännyin pää toiseen sunntaan vedin viltin meidän molempien peitoksi ja jatkoin uniani. Aamulla mä heräsin kahvin hajuun. Mä en kuitenkaan lähtenyt hajun perään vaan menin vaatehuoneeseeni. Mitäs tänään saisi olla? kysyin itseltäni. Tänään oli vuorossa keltainen hame ja kulunut Batman -paita. Hiuksiini laitoin keltaisen rusetin ja kasvoilleni syntyi musta-keltainen kissa meikki. Juuso, veljeni oli pöydän ääressä tavanomaisissa emo-kuteissaan juomassa varmaankin 5. kuppia kahvia. Se katsoi mua merkittävästi ja iski silmää. Mä vinkkasin takasin ja hymyilin sille.