Mä meinasin seota kun jouduin välttelemään Joonasta koko päivän. Mä en kestä sitä. Siis kaikki alkoi siitä kun Joonas yks ilta tajus ihastuneensa muhun, eli sen kielellä se rakasti mua sydän loimuten. Ja siitä lähtien se oli seurannu mua koulussa, odottanu mua ennen ja jälkeen koulun ja aina jos on joku pari-juttu, johon sai ottaa parin muilta luokilta, niin arvatkaapa kenet Joonas valitsee ? Hermoni ovat riekaleina.... +Mulla oli toinen ongelma mitä mä teen tämän episodi Mikon kanssa ? Tässä asiassa mä päätin turvautua Juusoon.
Mä poljin siis suorinta tietä kotiin ja odottelin, että Juuso-Puuso tulee kotiin. No, mä selitin sille asian ja kysyin mitä mä teen!? Juuso sanoi, että Mikolla ei varmaan vaan oo illalla tekemistä tai seuraa ja mä olin sen ainoa pelastus tylsältä koti-illalta. Mutta Juuso sanoi, että jos tulee joku hätä, niin mun pitää soittaa sille heti. Ja se voi viedä ja hakea mut, jos mä haluun. Mä päätin mennä pyörällä, mutta soittaisin kyllä heti jos tulis vähäkään jotain juttua.
Mä menin vaatehuoneeseeni ja rupesin kollaamaan vaatteitani. lopulta mä päätin laittaa siniset sukkahousut ja micro sortsit jotka olivat siis aivan lyhyet ja sinisen paidan. Ja mustat "niitti" korut. Sitten mä muistin omistavani myös pienen kirjekuori laukun jossa oli niitit kannessa, se oli just se mitä mä tarvitsin! Sitten vielä meikkaus sessio samalla sini-mustalla väriskaalalla. Sitten mä hörppäsin kupin kahvia ja purkillisen luomu jugurttia. Nyt mun oli aika lähteä kohti Mäikkistä...
Kun mä pääsin Mäikkikselle Mikko oli jo sielä. Kädet taskussa ja pälyili ympärilleen kuin eksynyt hirvi. Mä vedin syvään henkeä ja menin sen luo. Kun se huomas mut, sen naamalle levisi leveä hymy ja se sanoi pikaiset heit ja otti mua kädestä kiinni. Sitten me mentiin sisälle Mäikkikseen. Sielä oli aika vähän porukkaa, mutta empä mä hirveää joukkoa tahtonutkaan meitä pälyilemään. Mikko ehdotti, että pelattais bilis -matsi ja sehän sopi mulle, mä olin nääs kuin uiniva tulivuori taitojeni kanssa, koska mulla ja Juusolla oli biljardi -pöytä kellarissa. Mutta sitähän ei tiennyt kukaan muu, ei edes pahaa aavistamaton Mikko joka hävisi mulle kaikki ne kolme peliä jotka me pelattiin. Mutta ihme ja kumma, se ei haitannut Mikkoa ollenkaan...
Mutta aitten mä huomasin Joonaksen joka seisoi yksin keskellä tanssilattiaa, mä en halunnut joutua sen kanssa missään tekemisiin. Joten mä nyppäsin Mikon rotsista samalla lailla kun aamullakin ja vedin sen kahvioon. Mikon serkku oli nääs sielä aina joskus töissä, ja oli näköjään tänäänkin. Onneksi!!!! Se päästi meidät takaovesta, juuri kun ovi meni kiinni mä näin oven ikkunasta Joonaksen pälyilevän katseen kiertävän kahvion pöytiä. Onneksi mä tiesin ettei Mikon serkku tietenkään juoruaisi meistä, eikä Joonas ehtinyt nähdä meitä.
Me lähdettiin kävelemään Mikon kanssa kohti pyörä telinettä josta mä nappasin äkkiä pyöräni ja sitten me häivyttiin puistotien pimeyteen...